10º Raduno Nazionale A.T.A.V.I.
30.3.2019, Nonantola (MO), Italia
Tuomari: Giovanni Pentenero

Riennon Aurora Borealis ”Aura”
JUN1 ERI ROP-JUN

”11 kuukautta, täysi hampaisto ja oikea purenta, feminiininen, hyvän neliömäinen. Hyvin kehittynyt pää, oikeanlainen kallo ja kuono, oikein asettuneet silmät, tyypilliset korvat, oikeanpituinen kaula. Häntä ylöskiinnittynyt. Riittävästi kuulmautunut edestä ja takaa. Hyvälaatuinen karva. Löysät liikkeet, takaata vielä ahtaat.”

No kyllähän tämä tulos vähän yllätti! Vielä junnumaisen honkkeli Aura lentää Suomesta rotunsa kotimaahan, ja valitaan näyttelyn parhaaksi junioriksi. Alkuviikosta kun näyttelyn statistiikat julkaistiin, oli junnunarttuja merkattu neljä. Pienenä toiveena oli, että näistä edes yksi voitettaisiin, jotta palkintopallille päästäisiin. Näyttelyn edetessä selvisikin, että yksi nartuista olikin ikänsä puolesta väärässä luokassa, ja se siirrettiin avoimiin. Huippua, täähän tarkoitti, että vähintäänkin kolmosia oltaisiin ja saataisiin edes pikku pokaali tuliaisena.

Kun meidän vuoromme vihdoin tuli, enää jännitti lähinnä se, miten Aura jaksaa esiintyä. Olimme näyttelypaikalle saapuneet vähän jälkeen klo 9 (arvostelu alkoi klo 10) ja kehään pääsimme vasta vähän ennen yhtä. Tuomari oli hyviiin hidas arvostelussaan, alkuun kuusi koiraa tunnissa 😀 Vähän eri kuin mitä täällä suomessa on tottunut. Italiassa luokat ovat järjestyksessä: valiot-avoimet-nuoret-juniorit-pennut-veteraanit, joten vikojen valkoisten volpinoiden joukossa oltiin numerolla 23.  Aura kuitenkin jaksoi oikein hyvin oman arvostelunsa, vaikka pöydällä joutuikin seisomaan ainakin yli sen viisi minuuttia. Jatkokehissä meinas väsy iskeä päälle, mutta ihan hyvin meillä meni loppuun asti.

Paras narttu kehässä olivat vain luokkavoittajat ja sieltä meidät käteltiin hetken mietinnän jälkeen pois, kehään jäivät vain valionarttu ja nuorten luokan narttu, josta tulikin päivän päätteeksi ROP. Tosi nättejä volpinoita kaiken kaikkiaan.

Rotunsa parasta junioria valittaessa kehässä olivat sekä valkoiset että punaiset luokkavoittajat. Aura oli nartuista parempi, urokset voitti punainen. Vielä pari kierrosta yhdessä urosten voittajan kanssa, jonka jälkeen tuomari tulikin meidät kättelemään ensimmäisenä voiton merkiksi. Huippu Aura! ROP-kehäänkin vielä päästiin pyörähtämään, mutta sieltä ei menestystä luonnollisestikaan tullut, kun narttujen paras oli jo valittu.

Italiassa kevät oli jo pitkällä, joka päivä yli +20 astetta!

Tämän jälkeen olisi ollut vielä rotujärjestön eli A.T.A.V.I.n jäsenten voittajanäyttely, mutta sinne meillä ei ollut asiaa, kun en ole jäsen. Vasta tämän toisen näyttelyn jälkeen pääsimme lähtemään takaisin hotellille. Italiassa kun näyttelyt eivät ole yleensä ”drive-in” -näyttelyitä, vaan paikalla pitää olla loppuun saakka. Sellainen kahdeksan tunnin rupeama. Onneksi näyttelyn yhteydessä oli myös kunnon lounas, neljän ruokalajin ateria, jolla jaksoikin hyvin koko loppupäivän.

Loppureissu menikin sitten ihan lomaillessa. Aura kiersi yhdessä meidän kanssa museoita ja muita nähtävyyksiä. Kaikkialle päästiin koiran kanssa sisälle, tosin Aura nyt olikin aina lentolaukussaan. Muita koiria näkyi paljon, eikä yhtään rähisijää tullut vastaan. Aurakin iloisesti häntä heiluen tervehti lajitovereitaan.

Pavarottin patsaalla

Matka oli niin mukava, että tullaan kyllä jatkossakin käymään Italian erkkareissa. Ei ehkä joka vuosi, mutta ainakin kerran niiden narttujen kanssa, joita aion jalostuksessa käyttää.

Iloinen junamatkaaja