Tällaiset harmaat syyspäivät on hyvä viettää blogia ja nettisivuja päivitellen. Edellisestä kerrasta onkin kulunut taas muutama kuukausi… Eipä meidän elämässämme ole mitään kovin ihmeellistä tapahtunut, Auran kasvua ja kehittymistä lähinnä seurailtu. Siitä onkin tullut oikein kiva tyttö.

Aura 5,5kk

Yllä eilen räpsäisty kuva Aurasta. Sunnuntaina mennään Lahden pentunäyttelyyn kokeilemaan ensimmäistä kertaa onneamme. Hampaat ovat jo vaihtuneet suurilta osin ja kaikki uudet ovat kasvaneet ihan oikein päin. Kulmurit ovat kaikki vielä paikallaan, ja muutamat poskihampaat odottavat yhä kasvuaan/vaihtumistaan. Pentuhöttö Auralta lähti jo pois ja tilalle on tullut hyvin karkeaa karvaa. Ei vastaantulijat kadulla enää edes usko, että se on vielä pikkuinen pentu. Luonteeltaan se on kyllä yhä höppänä.

Tykkään Auran luonteesta tosi paljon, vaikka harmaita hiuksia pää onkin jo kasvanut täyteen. Saalisvietti vahva, samoin myös taistelutahto. Tytöltä löytyy onneksi myös sitä miellyttämisen tahtoa, muuten niitä harmaitakaan hiuksia ei enää olisi. Helpottaa huomattavasti lenkkeilyä, kun koira ei koko aikaa väitä vastaan ja vedä sinne minne ite lystää. Korvat eivät vielä ole päätyneet vain koristeiksi, vaan niillä oikeasti myös kuunnellaan ja totellaan niitä käskyjä.

Käytiin lenkillä Arabianrannassa kahden muun volpinon kanssa, eikä Auraa tarvinnut kytkeä ollenkaan. Kuunteli, kun kutsuin luokse, ja oikeasti myös tuli. Ylpeä sain kyllä olla. Yhdet hanhet kävi nostamassa ilmaan, ja kun homma oli hoidettu, palasi luokseni. Ihan kuin äitinsä!

Vähän ujo se yhä on, mutta eiköhän siitä yli päästä kun itsevarmuus kuitenkin vielä kasvaa. Tykkää kyllä muista koirista, mutta lämpenee hieman hitaasti leikkimään niiden kanssa. Alistuvainen, onneksi. Vilan kanssa yhteiselosta tulisi ongelmallista, jos kumpikin narttu yrittäisi vain dominoida. Lisäksi kun on pentueensa ainoa pentu, koen, ettei Aura ole sosiaalisesti niin kehittynyt kuin pennut isoista pentueista. Alistuminen on sille parempi ja turvallisempi vaihtoehto kuin dominointi, jos ei ymmärrä kunnolla muiden koirien signaaleja.

Siinä tiivistetysti Auran kuulumisia. Omaan silmään se on kyllä hyvin kehittynyt rakenteellisesti, mutta kerron sitten ekan näyttelyn jälkeen, mitä mieltä tuomari oli 😀

Vila voi hyvin. Se palautui pennusta hyvin, karvat lähtivät ja nyt ne ovat kasvaneet kohinalla takaisin. Seuraava juoksu alkoi elokuun lopussa, nyt odotellaan tuleeko valeraskautta. Omalla tavallaan se on aika ärsyttävä tällä hetkellä, mutta eiköhän se niistä hormoneista johdu. Vilan olen ilmoittanut Helsinki Winner 2018 -näyttelyyn, joka joulukuussa vuosittain järjestetään. Volpinoilla on italialainen tuomari, ja tämä syynä tälle meidänkin osallistumisellemme.

Sunnuntaina päivittelen meidän näyttelykuulumiset. Ollaan Auran kanssa ainoa volpino-koirakko ja vikoina kehässä. Jos vaan saadaan, niin tietty jäädään myös loppukehiin. Pitäkäähän peukkuja!

-Siiri &VVA